Kuntokoulu ohi!

Puolisen vuotta meni treenatessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ryhmässä melko tarkoilla ohjeilla, nyt kuitenkin on viimeiset testit jo takana ja palaute tuloksista saatu, tulihan sitä sykevyötä päivin ja öin pidettyä ihan tarpeeksi.

Viimeisessä maksimitestissä sykkeet olivat tippuneet aika reilusti kaikilla vauhdeilla verrattuna kahteen ensimmäiseen maksimitestiin, jaksoin myös matolla 4 minuuttia ensimmäistä testiä kauemmin ja 1,5 minuuttia parannusta tuli puolessa välissä suoritettuun testiin. Vauhdeilla 8-17 km/h tuli juostua läpi mutta 18 km/h vauhtiin ei enää huvittanut lähteä kun syke oli ollut jo edellisessä tapissa hetken aikaa, yhteensä testi kesti siis 30 minuuttia.

Testipalaute

Kuten testipalautteesta näkee, paino myös mukavasti tuli alas tutkimuksen myötä ja se aika paljon paransi maksihapenottoa, toki hieman tuli parannusta muutenkin. Testipalautteessa oli myös tarkat sykerajat erityyppisille treeneille ja analyysin tekijän kommentti oli seuraava:

Mattotestin maksiminopeus kuvaa kestävyyssuorituskykyäsi. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttaa maksimaalinen hapenottokyky, aerobinen ja anaerobinen kynnys, juoksun taloudellisuus sekä lihasten voimantuottokyky.
Maksimaalinen hapenottokykysi on noussut hurjasti: 57 ml/kg/min, mikä Shvartzin ja Reiboldin luokittelussa antaa sinulle kuntoluokaksi 7 (1-7) = erinomainen. Myös vauhtia on tullut maksimissa kivasti lisää.
Anaerobinen kynnys kesti nyt vauhtina ennallaan, mutta syke laski. Aerobisenkin kynnyksen syke laski, mutta vauhti nousi. Syketaso on laskenut vakiovauhdeissa siis edelleen, joten ainakin sydämen näkövinkkelistä juokseminen
on huomattavasti helpompaa kuin vuodenvaihteessa oli. Laktaattikäyrässäkin näkyy laskua reippaammilla vauhdeilla (n. 4 min/km vauhdin tuntumassa), joten vauhdikkaampi juoksukin onnyt “aerobisempaa” -hyvää kehitystä myös siellä.

Viimeisenä testinä oli sitten radalla juostu 3000m, jonka suoritin kuntokoulun alussa aikaan 11:55 ja juoksun lopussa syke oli maksimissa (188). Tällä kertaa oli tavoitteena alittaa 11 min joka tuntui aika kovalta tehtävältä, enhän ollut tänä vuonna juossut yhtään kokonaista kilometriä 3.40 aikaan ja viime vuonnakin taisi kovimmat vedot olla 3:38. Kuitenkin tuota vauhtia matkaan lähdin ja puolessa välissä aikaa oli kulunut 5:27, eli alle tavoitteen, sen jälkeen vauhti hieman hidastuikin vaikka hengitys kulki hyvin, mutta jalat vaan ei jaksaneet. Tasaista vauhtia kuitenkin loppuun jatkoin ja 200 m loppukirin vielä sain irroitettua joten ajaksi tuli 11.04’09 johon olin kyllä tyytyväinen. Jatkossa jos tuota haluaisin parantaa, niin luulisin että vetoharjoittelulla tulos paranisi nopeastikkin, mutta kun tavoitteet on paljon pidemmillä matkoilla, niin taitaa jäädä maksimivedot tekemättä.

KIHU:n kuntokoulu oli kyllä mukava kokemus ja jonkin verran sain lisätietoa harjoittelusta ja sen jaksottamisesta, viikottaiset palautumisraportit oli mielenkiintoisia ja tällä hetkellä pohdinkin millä tuota palautumista jatkossa seuraisi, joitain kuluttajatuotteitakin tuohon on, mutta en vielä ole perehtynyt tarkemmin. Kuitenkin huomasin ettei omat tuntemukset ole aina täysin luotettavia palautumisen osalta. Ehkä on vain pidettävä välillä tosi keveitä viikkoja.

Mitä jatkossa?

Seuraavaksi vuorossa on Jukolan viestin ankkuriosuus työnantajani joukkueessa ja jos sieltä selviän niin kesäkuu menee aika lailla määräharjoittelussa keveillä tehoilla. Ilmoittauduin nimittäin 5.7 juostavaan RC Eemelin kesäyön unelmaan ja matkana on 88 km jonkinlaista maastoretkeilyä.

Advertisements