Vaarojen Maraton 43 km ja pientä ylimenokauden pohdintaa

Pitkän juoksukauden päätti Vaarojen Maraton Kolin mahtavissa maisemissa, tänä vuonna päätin osallistua tuolle perusmatkalle kahden ultravuoden jälkeen, koska ajattelin ettei kauden pääkisan (TDS) jälkeen ultramatkojen juokseminen enää kiinnostaisi ja toisaalta halusin tietää millaista vauhtia pystyn tuon yhden kierroksen Kolilla juoksemaan. Kolille on aina mukava palata, sillä “juoksin” siellä ensimmäisen maratonini vuonna 2011 ja silloin aikaa kului 6h 39min ja 59sek, nyt kolme vuotta myöhemmin ja lukuisien hikoilutuntien jälkeen tuosta ajasta on saatu jokunen hetki pois (n. 2h ja 13min).

20141004_044356689_iOS

Kansallismaisemaa mitä hienoimpana aamuna.

Aamulla ajoissa ylös, hieman puuroa ja banaani naamaan, siirtyminen kisakeskukseen, aamu-usvan ihmettelyä, vatsan tyhjennystä ja odottelua. Kunnes sitten starttipaikalle hölkäten n. vartti ennen kisan alkua, liikkeelle heti kärjen perään ja kovaa mentiin. Suunnitelmana oli lähteä taas riskillä liikenteeseen ja se toteutui, pari minuttia lähdöstä mentiin jo sykkeiden puolesta maksimi-alueella, ensimmäinen kilsa 4:24 ja toinen 3:56 jonka jälkeen päästiin tielle jossa piti vähän tasata ja rauhoitella menoa. Tiellä juoksu kulki mukavasti, kun taas polulle siirryttäessä meno oli raskasta ja syke hakkasi usein yli 17o lyönnin per minuutti, kilometrivauhdit hidastuivat maaston mukaan.

Reilun kymmenen kilometrin jälkeen meno alkoi tuntumaan helpommalta, ehkä kroppa vihdoin heräsi kunnolla tai sitten vaan löysin sopivan vauhdin, myös maasto hieman helpotti kun lähestyttiin Kiviniemeä, ohitin pari edellä menevää  tyyppiä ja vesistönylitykseen pääsinkin yhden veneen viimeiseen paikkaan kun se oli juuri lähtemässä. Veneessä nautin geeliä ja tyhjensin juomapulloni jonka täydensin Kiviniemen huollossa.

Vähän Kiviniemen jälkeen mentiin taas jonkinlaisessa letkassa hetken aikaa, mutta naisten kakkonen ja joku miesjuoksija olivat selkeästi nopeampia ja jättivät minut, pari muuta tyyppiä taas eivät pysyneet minun perässäni joten omaa juoksua piti tehdä, tässä vaiheessa kuitenkin alkoi kaksi tuntia aikaisemmin lähteneitä retkisarjalaisia tulla selkä edellä vastaan. Pian olinkin syvällä Ryläyksen siimeksessä ja se taas yllätti juoksijan, raskasta puuskutusta tuo pätkä ja pari kilsaa meni lähelle yhdeksän minuutin keskivauhtia. Ryläykseltä kuitenkin selvisin ja alkoi matkanteko helpottamaan kun tiesi ettei vaikeita paikkoja enää ole, hieman tuossa vaiheessa katsoin jo kelloa jotta näkisin onko 4h 20min tavoite enää realistinen ja näytti että kiirettä pitää jos aikoo tuohon tavoitteeseen päästä.

Viimeisestä huollosta pullo täyteen vettä ja tietä nylkyttämään joka meni ihan kohtuu mukavasti, mutta alle 5min kilsavauhteihin ei pystynyt ja reisikrampit olivat lähellä. Pian ensimmäinen kramppi iskikin josta kuitenkin selvisin nopeasti vedellä ja suolalla, pari kolme kilometriä myöhemmin rytminvaihdoksessa ylämäkeen tuli sitten seuraava ja onneksi siitäkin selvisi ilman pysähtymistä, edellä kun näkyi oman sarjan selkä jonka ajattelin ottaa kiinni. Viimeisessä alamäessä kohti rantatietä sainkin tämän “pukumiehen” kiinni ja hänellä meno oli sen verran vaikeata että tiesin pystyväni hänet takana pitämään loppunousussa.

Rantatieltä viimeinen nousu kohti Ukko-Kolia, hieman hölkkää tasaisilla ja loivissa mäissä, mutta ei ollut voimia enää urotekoihin ja nousu jäi hitaammaksi kuin edellisen vuoden ultralla. Maalissa loppuaika näytti 4h 26min 23sek ja tällä omassa sarjassa 14 sija. Ei ihan tavoitteeseen mutta tarpeeksi lähelle jotta voi olla tyytyväinen.

Garminin data: http://connect.garmin.com/modern/activity/605704371

Tulokset: http://live.ultimate.dk/desktop/front/index.php?eventid=2020938&language=fi

Loppupäivä ja ilta menikin sitten mukavasti ravintolassa istuen ja ultrasarjalaisia vastaanottaessa, monet tutut ja tuntemattomat tekivät huikeita suorituksia!

Koska juoksukausi on ollut pitkä ja raskas, niin nyt on aika jatkaa ylimenokaudella juoksusta, jo syyskuun menin palautellen. Lokakuu menee myös rennosti “retkeillen” ja juoksulenkkien määrät meinasin tiputtaa minimiin, eli 1-3 kevyttä hölköttelyä viiikossa. Ajanvietettä kuitenkin pitää olla joten nyt voi keskittyä kiipeilyyn, käydä vähän maastopyöräilemässä ja melontakausikaan ei vielä taida olla päättynyt. Marraskuussa jatkan taas hieman isommilla määrillä, mutta loppuvuosi menee hyvin pitkälti pelkän peruskunnon kehittämisellä ilman tehotreenejä. Myös talven odotus alkaa olemaan aika kova koska edellinen talvi oli sen verran ankea ja sukset eivät olleet jalassa yhtään kertaa. Tulevana talvena on siis päästävä harrastamaan lumileikkejä monessa muodossa (hiihtoa, munahankea, eräsuksirymyä ym.).

Seuraava kausi on jo hieman mielessä ja kaikenlaisia hienoja kisoja olisi tarjolla, mutta en tässä vaiheessa halua mitään vielä lyödä lukkoon. Jossain kuitenkin kisailen, ehkä hieman vähemmän kun kuluneella kaudella, mutta nyt on aika rauhoittua ja pohtia tulevia sitten vaikka lähempänä joulua…

Kerrataan tähän vielä kaikki kuluneen kauden pidemmät “retkeilyt”

1.3 TransGranCanaria 126km, 22h 44min 44sek, sija 91

12.5 Salpaus rogaining 12h (n. 76km)

17.5 NUTS Karhunkierros 80km, 12h 42min 25sek, sija 5

29.5 Bodom Trail 21.1km, 1h 56min 58sek, sija 36

15.6 Kuopio Jukola, ankkuriosuus n. 17km

4-7.7 RC Eemelin kesäyön unelma n. 90km, n. 13h (Funrun)

25.7 NUTS Midnight Sun Ultra Pallas-Hetta 55km, 5h 22min 38sek, sija 7

27-28.8 UTMB TDS 119km, 21h 4min 19sek, sija 75

6.9 Nuuksio Classic 42,2km, 4h 45min 31sek, sija 81 (Funrun)

5.10 Vaarojen Maraton 43km, 4h 26min 23sek, sija 14

IMG_0017-1.JPG

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s