Ensikosketusta vuoriin osa 1

Edellisen viikon lomailin Italiassa, pääasiassa Gardajärven maisemissa ja pitihän siellä tietenkin päästä vuoria tutkimaan. Ennakkoon googlettelin että löytyisikö valmiita juoksu tai patikointireittejä joista saisi gpx-jäljet joita olisi helppo seurata. Löysin sitten garmin connectista jonkun tyypin reittejä 7 kappaletta, joten vara oli valita erilaisia pituuksia ja nousummia.

Navigoinnissa käytin Garminin fenix kelloa joka osasi hyvin näyttää reitit ja navigointi kävi helposti, kunhan muisti kelloa vilkuilla.

Torbole – Monte Altissimo – Torbole (32,6km & +2571m)

Ensimmäinen reitti lähti samasta kylästä jossa majoitus sijaitsi, joten siirryin hotellilta n. kilsan starttipaikkaan ja latasin reitin kelloon, alkumatkasta oli kylän liepeillä hieman portaita ja asfalttia, mutta pian alkoi polku ja nousukulma oli sitä luokkaa että sauvat oli parasta ottaa käyttöön. Polku oli muutenkin aika kivikkoista ja välillä piti hieman puhallella paikallaan koska helpompia kohtia ei meinannut tulla. Kun matkaa oli kertynyt noin 9km, nousukulma hieman helpotti, tiesin että vuoren päällä oli jonkinlainen maja (rifugio) ja kyltti kertoikin matkaa olevan sinne enää reilun kilometrin. Majalle päästyäni matkaa oli kertynyt 10.45km ja aikaa kulunut n. 2h 35 minuuttia. Nousumetrejä oli kertynyt startista n. 1900 ja tätä elämäni ensimmäista “vuoristohuiputusta” piti juhlistaa tilaamalla rifugiosta pieni olut, otin myös pullollisen vettä kyytipojaksi. Rifugiossa oli aika paljon maastopyöräilijöitä ja muutama vaeltaja, juoksijoita ei minun lisäksi näkynyt.

Palkinto-olut

Palkinto-olut

Oluen ja veden nopeasti hörpättyäni jatkoin matkaani, vuoren päällä oli pilvistä ja näkyväisyyttä ei paljoa ollut. Reitti jatkui aluksi lasketumisella ja reitille osu hienoja maisemapaikkoja (jyrkkien rotkojen reunoja) myös, polku myös oli huomattavasti helpompaa kuin nousussa.

Panoraamaa

Panoraamaa

Reitti myös välillä käväisi tiellä ja välillä meni laaksoissa joissa lehmät laidunsivat, yhdessä kohtaa pari lehmää seisoi keskellä reittiä joten hieman piti kiertää vaikka lehmät rauhallisesti olivatkin paikoillaan. Kun majan jälkeen oli menty alaspäin niin tietenkin matka nousi takaisin ylös koska viimeinen laskeutuminen oli samaa polkua kuin nousukin. Ennen viimeistä laskua pidin pienen evästauon ja istuskelin katselemaan maisemia. Samalla polulle alaspäin lähti liuta pyöräijöitä ja katsoin varustuksesta etteivät varmaan kovin nopsasti alas pääse. Kun lähdin sitten liikkeelle, ei mennyt kun 5 minsaa sain pyöräletkan kiinni ja ohitin. Taisivatkin sitten ajella loppumatkan tietä kun välillä polku aina ylitti enemmän kiemurtelevan tien.  Alla pari kuvaa laskevasta polusta, ei oiken kulma selviä kuvista. Alemman kuvan kohta oli aika jyrkkää kalliota ja oli vielä moneen suuntaan kallellaan, ei siis kovin vauhdikas paikka edes alamäkeen.

Hyvää polkua

Hyvää polkua

Ei niin hyvää polkua

Ei niin hyvää polkua

Kylää lähestyttäessä alkoi jostain kuulumaan musiikkia kovalla, oli melkein fiilis kuin kisassa jolloin kuulee maalialueen “hälyn”. Se pisti jalkoihin lisää vauhtia ja pian polku päättyi tiehen ja portaisiin. Suuntasin suoraan kylän keskustaan ravintolan terassille palautusevästä ja juomaa nauttimaan, pizza ja olut maistui kyllä hyvälle lenkin jälkeen. Kotioloissa kyseiset eväät pidän harvinaisina herkkuina, mutta lomalla pitää nautiskella.

Palkkari

Palkkari

Aikaa retkessä kului yhteensä 6h 7min, kun 2 evästaukoa vähentää aikaa meni 5h 47min joista mittari kertoi minun liikkuneen 5h 28 min, kuvailtua ja ihailtua maisemia tuli siis monta kertaa. Keskivauhti oli siis 5.6km /h.

Retken statsit: http://connect.garmin.com/activity/376100042

Kisaraportti: Nuuksio Classic Trail Marathon

Vuoden ensimmäinen maratonmittainen tapahtuma kisakalenterissani oli viime viikolla joten on pienen raportin paikka.

Valmistautumisesta: Kovin erikoista tankkausta en tehnyt, kuluneella viikolla juoksin vain 2 kymmenen kilometrin lenkkiä ja söin normaalisti, tosin torstaina ja perjantaina söin 2 lämpimää ateriaa normaalin yhden sijaan. Perjantaina kun olin Vantaalla työpaikan reissukämpässä niin lämmitin jopa saunan ja kävin vähän “lämpövenyttelemässä”. Saunoessa nautin vielä pari olutta ja päälle suolatankkasin sipseillä.

Lauantai-aamuna puuroa naamaan ja siirtyminen Nuuksion Siikarantaan. Paikanpäällä numeron haku, kisakamppeet päälle, chipin kiinnitys ja viimeiset energiataydennykset coca colalla, banaanilla ja karkeilla. Muutamaa tuttuakin kerkesin moikkaamaan ennen starttia, foorumeilta tutun Astan näin tietenkin hypistelemässä kenkiä Salomonin kojulla.

Starttipaikalla en pyrkinyt aivan eturiviin, mutta lähelle kuitenkin jotta en ruuhkiin joudu, tänä vuonna startti oli muutama kymmentä metriä lähtöviivan takana jotta letka kerkiää muodostumaan ja kaikkien chippi rekisteröityy. Lähtö sitten koitti ilman lähtölaukausta, joten olin vähän yllättynyt että nytkö pitää liikkua.

Etukäteen olin hieman pohtinut sykerajoja millä juoksisin, mutta koska kyseessä oli kisa niin taisi taas olla kisalisää sykkeissä, heti ensimmäisellä kilometrillä sykkeet hyppäsivät yli 150 ja sinne jäivät, mutta matkanteko ei tuntunut pahalta niin ajattelin että mennään nyt näillä ja katsotaan mihin riittää. Ensimmäiset 5 km tulinkin alle 6 min per km vauhtia ja jossain 3km kohdilla kompastelin kalliolla sen verran että oikean jalan polvi aukesi ja kumpaankin kämmeneen tuli haava, ylös nousin perinteisesti salamannopeasti ettei kukaan vaan näkisi. Muutama seuraava kilometri menikin jo päälle 6 min vauhtia, en kuitenkaan vauhtia tai aikaa juurikaan kellosta vilkuillut, pidin vaan sykkeen alle 160 lukemissa ja ylämäissä se sai mennä ylikin. Solvallan laskettelurinteen väliaikapisteessä aikaa oli kulunut 10.8 km kohdalla 1:04:08 ja sijoitus oli tuossa vaiheessa 56.

Menoa 8km kohdalla. (Petteri Rantanen)

Menoa 8km kohdalla. (Kuva Petteri Rantanen)

Laskettelurinteen päällä oli myös vesipiste, joten kulautin loput juomat toisesta pullosta naamariin ja täytin pullon. Vesipisteeltä matka jatkui neljän hengen letkassa juosten ja juttuakin mukavasti riitti, tässä vaiheessa oli juoksussa paras kulku ja meno maistui jopa alkua paremmin.

14 km takana (Kuva: Merja Penttinen)

14 km takana (Kuva: Merja Penttinen)

Puolessa välissä aikaa oli kulunut n. 2h 10 min edelleen menin samassa neljän tyypin letkassa mutta jotenkin tuntui että vauhti hieman hidastui ja ehdottelinkin että vaihdetaan välillä vetäjää, mutta kun muita innokkaita ei ollut niin ohitin letkasta muut ja menin omaa vauhtiani, pian saavuimmekin polulta metsätielle ja porukka hajosi ja edelläkin näkyi porukkaa, arvelinkin että selkiä alkaisi pian näkymään.

26 km vesipisteellä olin ajatellut hieman pulloja täytellä ja kaivaa selästä lisää geeliä, mutta kun vesipisteeltä lähti samantien porukkaa pois niin en malttanut siihen jäädä ja nestekin riittäisi juuri ja juuri seuraavalle pisteelle. Taas sitten matkanteko jatkui pienellä porukalla, tosin kun jyrkät portaa tuli vastaan, tuntui vauhti matelulta ja pyysin tietä jotta pääsin itse vauhdikkaammin. Kuitenkin portaissa ensimmäistä kertaa jalat varoittelivat että kramppeja saattaa olla tulossa, piti siis edetä varovasti tekemättä äkkinäisiä harppauksia ja juurakkojen kanssa piti myös olla varovainen, koska kompastuminen pistäisi jalat aivan varmasti kramppiin. Hieman ennen 33km huoltoa ohitin taas pari tyyppiä ja huolto tulikin sitten nopeasti vastaan, vettä tarjoiltiin suoraan pulloon ja roskat otettiin vastaan, hyvää palvelua siis. Aikaa oli 33km kohdalla kulunut 3:25:35 ja sijoitus oli 39.

Puunylitys 28 km kohdalla (Kuva: Petteri Rantanen)

Puunylitys 28 km kohdalla (Kuva: Petteri Rantanen)

Vesipisteen jälkeen jäin hetkeksi roikkumaan naisjuoksijan perään, kun edellä ei muitakaan selkiä näkynyt, kuitenkin menin pian ohitse kun käveltävän ylämäen jälkeen hän jäi jatkamaan kävelyä hieman kauemmin. Juoksu kulki ihan kohtuullisesti mutta jalat olivat sen tuntuiset että krampit saattaisivat iskeä ja niin tapahtuikin sitten n. 37 km kohdalla kun vasen reisi iski jumiin. Onni onnettomuudessa paikalla oli toimitsija jolta sain geelin ja samalla otin suolatabletin (suolaa olin nauttinut 2 tablettia aikaisemmin). Hieman siinä yritin venyttää mutta päätin lähteä kävelemään ja pian kramppi sitten hellittikin ja jatkoin juoksua, kauas en kuitenkaan juosten päässyt oikea reisi vuorostaan veti jumiin, tällä kertaa 2 suolatablettia lisää ja kävelyä muutama sata metria. Kramppailun aikana aiemmasta letkasta tuttu tyyppi pääsi ohi, eikä selkäkään ollut enää näkyvissä kun jatkoin juoksua, arvelin jälkeen päin että krampit hidastivat minua yhteensä 2-3 minuuttia.

Matkaa oli vielä 4km jäljellä ja ajattelin jatkaa vain tasaista tahtia maaliin ilman turhaa repimistä, mutta 40 km kyltin jälkeen kun lasku maaliin alkoi piti kuitenkin pieni loppukiri ottaa ja yksi selkä tulikin vielä vastaan. Maalisuoralla vielä pieni spurtti ja tuuletukset kun kelloa katsoin, viivalla aika näytti 4h 18min ja Sijoitus oli 36/361. Parannusta siis viime vuodesta n. 1h 10min ja huomattavasti helpommalla juoksulla.

Tuuletukset maalisuoralla (Kuva: Merja Penttinen)

Tuuletukset maalisuoralla (Kuva: Merja Penttinen)

Keskisykkeeni matkalla oli 158, ennakkoon en olisi uskonut että voisin juosta matkaan noin korkealla sykkeellä, mutta näköjään pystyin ja energiakaan ei loppunut missään vaiheessa. Geeliä kului matkalla 7x30g, lisäksi sain syötyä puolikkaan Clif Barin ja 2 palaa suklaata. Nestetä taas puolestaan meni n. 2.2 litraa, hieman enemmän olisi voinut juoda ja suolaa olisi pitänyt ottaa enemmän aikaisemmin, ehkä olisin silloin krampeilta välttynyt. Ennakkoon olin tosiaankin suunnitellut juoksevani matalemmilla sykkeillä, mutta reitillä tuntui että kokoajan mennään loivaa ylä tai alamäkeä, niin kovin alas ei sykkeet tippuneet missään vaiheessa, ainoastaan pieni notkahdus tuli kramppailun aikana sykekäyrään. Pientä spekulointia on tässä ollut että olisiko ensimmäisen puoliskon voinut juosta pari minuuttia nopeammin kun energiat riitti ja varastoonkin jäi, kuitenkin jalat olisivat stopin saattaneet tehdä jo aikaisemmin.

Statsit garmin connectista: http://connect.garmin.com/activity/367962717

Tulokset: http://www.championchip.ee/ftp/liveresults/2013/130831_42km/

Varustelistaus:

Salomon Sense Ultra kengät + Outdoor research trail gaiters

Compressports Trail Running Shorts & Shirt & Calf Guard säärystimet

Ultimate Direction Scott Jurek juomaliivi

Geelit 6 kpl + 1 matkalla saatu.

Clif Bar 1kpl (puolikas meni)

2 fazerin suklaapatukkaa (2 palaa meni)