Kuntokoulu ohi!

Puolisen vuotta meni treenatessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ryhmässä melko tarkoilla ohjeilla, nyt kuitenkin on viimeiset testit jo takana ja palaute tuloksista saatu, tulihan sitä sykevyötä päivin ja öin pidettyä ihan tarpeeksi.

Viimeisessä maksimitestissä sykkeet olivat tippuneet aika reilusti kaikilla vauhdeilla verrattuna kahteen ensimmäiseen maksimitestiin, jaksoin myös matolla 4 minuuttia ensimmäistä testiä kauemmin ja 1,5 minuuttia parannusta tuli puolessa välissä suoritettuun testiin. Vauhdeilla 8-17 km/h tuli juostua läpi mutta 18 km/h vauhtiin ei enää huvittanut lähteä kun syke oli ollut jo edellisessä tapissa hetken aikaa, yhteensä testi kesti siis 30 minuuttia.

Testipalaute

Kuten testipalautteesta näkee, paino myös mukavasti tuli alas tutkimuksen myötä ja se aika paljon paransi maksihapenottoa, toki hieman tuli parannusta muutenkin. Testipalautteessa oli myös tarkat sykerajat erityyppisille treeneille ja analyysin tekijän kommentti oli seuraava:

Mattotestin maksiminopeus kuvaa kestävyyssuorituskykyäsi. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttaa maksimaalinen hapenottokyky, aerobinen ja anaerobinen kynnys, juoksun taloudellisuus sekä lihasten voimantuottokyky.
Maksimaalinen hapenottokykysi on noussut hurjasti: 57 ml/kg/min, mikä Shvartzin ja Reiboldin luokittelussa antaa sinulle kuntoluokaksi 7 (1-7) = erinomainen. Myös vauhtia on tullut maksimissa kivasti lisää.
Anaerobinen kynnys kesti nyt vauhtina ennallaan, mutta syke laski. Aerobisenkin kynnyksen syke laski, mutta vauhti nousi. Syketaso on laskenut vakiovauhdeissa siis edelleen, joten ainakin sydämen näkövinkkelistä juokseminen
on huomattavasti helpompaa kuin vuodenvaihteessa oli. Laktaattikäyrässäkin näkyy laskua reippaammilla vauhdeilla (n. 4 min/km vauhdin tuntumassa), joten vauhdikkaampi juoksukin onnyt “aerobisempaa” -hyvää kehitystä myös siellä.

Viimeisenä testinä oli sitten radalla juostu 3000m, jonka suoritin kuntokoulun alussa aikaan 11:55 ja juoksun lopussa syke oli maksimissa (188). Tällä kertaa oli tavoitteena alittaa 11 min joka tuntui aika kovalta tehtävältä, enhän ollut tänä vuonna juossut yhtään kokonaista kilometriä 3.40 aikaan ja viime vuonnakin taisi kovimmat vedot olla 3:38. Kuitenkin tuota vauhtia matkaan lähdin ja puolessa välissä aikaa oli kulunut 5:27, eli alle tavoitteen, sen jälkeen vauhti hieman hidastuikin vaikka hengitys kulki hyvin, mutta jalat vaan ei jaksaneet. Tasaista vauhtia kuitenkin loppuun jatkoin ja 200 m loppukirin vielä sain irroitettua joten ajaksi tuli 11.04’09 johon olin kyllä tyytyväinen. Jatkossa jos tuota haluaisin parantaa, niin luulisin että vetoharjoittelulla tulos paranisi nopeastikkin, mutta kun tavoitteet on paljon pidemmillä matkoilla, niin taitaa jäädä maksimivedot tekemättä.

KIHU:n kuntokoulu oli kyllä mukava kokemus ja jonkin verran sain lisätietoa harjoittelusta ja sen jaksottamisesta, viikottaiset palautumisraportit oli mielenkiintoisia ja tällä hetkellä pohdinkin millä tuota palautumista jatkossa seuraisi, joitain kuluttajatuotteitakin tuohon on, mutta en vielä ole perehtynyt tarkemmin. Kuitenkin huomasin ettei omat tuntemukset ole aina täysin luotettavia palautumisen osalta. Ehkä on vain pidettävä välillä tosi keveitä viikkoja.

Mitä jatkossa?

Seuraavaksi vuorossa on Jukolan viestin ankkuriosuus työnantajani joukkueessa ja jos sieltä selviän niin kesäkuu menee aika lailla määräharjoittelussa keveillä tehoilla. Ilmoittauduin nimittäin 5.7 juostavaan RC Eemelin kesäyön unelmaan ja matkana on 88 km jonkinlaista maastoretkeilyä.

Advertisements

Kisaraportti: Neljän vuoren pyöräily (25km)

Muutama viikko huomasin paikallisen hiihtoseuran (HH2000) järjestävän pyöräilykisan tutuissa maastoissa, kyseessä oli maastopyöräilykisa latupohjilla ja reitti oli tuttu talven hiihdoista ja on tuota reittiä tullut juosten ja kävellenkin koluttua.

Startti oli siis sunnuntaina 2.6 klo 11 ja edellinen yö meni unien kanssa vähän niin ja näin, aikaisemmin viikolla oli maksimimattotesti ja perjantaina tuli aika raskas maastolenkkikin tehtyä, viime-aikoina on tainnut helle vaikuttaa nukkumiseen joten kovin palautuneella ololla ei matkaan tullut lähdettyä. Aamulla tuli heräiltyä n. 1,5h ennen kisaa, puurot naamariin ja menoksi.

Paikanpäälle polkeminen kävi hyvästä lämmittelystä ja lämpömittarikin näytti yli +20 astetta joten hikinen urakka oli edessä. Paikanpäällä hain numeroni ja hieman jutustelin kuntokoulusta tutun Teron kanssa kunnes alkoi jo lähdön odotus. Otin paikan noin puolesta välistä n. 50 pyöräilijän joukosta, kärkeen ei ollut asiaa koska olin kuntosarjaan ilmoittautunut ja arvelin että oikeat pyöräilijät menee omia menojaan heti alusta asti.

Lähtö koitti ja letka lähti aika vauhdilla liikkelle, ei kauaa kulunut kun VK-alueelle sykkeet pompsahtivat mutta ajattelin että poljetaan nyt hyvää vauhtia niin kauan kuin jaksaa. Ensimmäisessä isossa ylämäessä (Big Roger Hill, nousua n. 40m 400m matkalla) tuli huomattua että oikeat pyöräilyharrastajat kiipeävät ylämäet aika vauhdilla, eli jäin n. 50-100 metriä tuossa mäessä muutamalle pyöräilijälle. Mäen jälkeen alkoi hieman teknisempi 5,3 km osuus, latupohjaa ura oli vielä mutta ei kovin tasaista enää, jatkoin omaan tahtiin menoa ja jossain vaiheessa ohitin oranssipaitaisen nuoren pyöräilijän ja edessä oli aika lähellä kolmen pyöräilijän ryhmä. 11 km kohdilla pitkän laskun jälkeen sain tuon ryhmän kiinni ja hetken polkemisen jälkeen menin ohi, tuossa ryhmässä oli Tero, jonka ykköslaji maastopyöräily on. Lähdin siis jatkamaan omaa menoa ja yksi tyyppi peesasi minua, tasaisella ja alamäessä sain aina eroa, mutta ylämäessä tyyppi tuli aina kantaan.

Sama tilanne jatkui n. 20 km kohdalle jossa kierrettiin kierros urheilukentällä ja lähdettiin takaisin ylämäkeen latupohjalle, mäessä alkumatkasta ohittamani oranssapaitainen pyöräilijä tuli rinnalle ja ohimennessään pyysi mukaan peesiin, mäessä ei voimia löytynyt mutta tasaisella ja seuraavissa alamäissä taas pääsin peesiin kunnes koitti matkan viimeinen iso ylämäki jossa tyyppi jätti minut täysin, kyselin myös samalla perässä tulleen kaverin voimia, mutta ei hänelläkään oikein paukkuja enää ollut.

Viimeisen ison ylämäen jälkeen tuli nopea laskuosuus ja matkaa maaliin oli enää 2km, poljin minkä pystyin mutta takaa tultiin, nimittäin puolimatkassa ohittamani Tero tuli yllättäen vauhdilla rinnalle ja ohi viimeisessä pienessä nyppylässä ja ei auttanut kuin polkea perässä viimeiset muutama sata metriä, maalissa eroa meidän välillä oli 2,6 sekuntia.

Tuloksena oli siis kuntosarjan kolmas sija, ihan hyvä mielestäni juoksijalle joka pyöräilee ainoastaan pk-lenkkejä silloin tällöin. Kun kaikki sarjat lasketaan yhteen, on sijoitus 16/45. Pitää siis käydä joskus muulloinkin sopivia pyöräkisoja kokeilemassa, mutta kovillehan tämä otti, huomattavasti raskaampi reissu kuin esim. Sappee Uphill Run. Ehkä ensi kerralla pientä taktikointia pitäisi harrastaa, nyt menin omaa vauhtia kokoajan enkä paljoa vetoapuja saanut, pientä kyttäilyä näyttää paras mahdollinen tulos vaativan 🙂

Kisasivu: http://www.huhtasuonhiihto2000.fi/?page_id=1876

Tulokset: http://www.huhtasuonhiihto2000.fi/wp-content/uploads/2013/06/Nelj%C3%A4n-Vuoren-Py%C3%B6r%C3%A4ily-2.6.2013.htm

Statsit: http://connect.garmin.com/activity/321562474